kyllästyny tähän kuolleeseen kylään

Mä olen ihan kyllästynyt Suomeen. Täällä oleminen vaan ei tunnu kivalta. Ei ole kiva herätä puoli seitsemältä tiistaiaamuna ja todeta että ulkona on ihan säkkipimeää, ja kun lähtee koulusta suunnistamaan kohti kotia niin kappas vaan, on ihan yhtä hemmetin pimeää kuin aamulla silloin kun lähdin kotoa ! Aurinko ei edes näyttäydy, illalla raahaudun treeneihin kahdeksi tunniksi ja suoriudun kaikesta jotenkin niin konemaisesti viikosta toiseen. Mä haluisin jotain radikaalia muutosta tavalliseen arkeen. Nyt joku ajattelee että no mitä vikaa sun arjessas on ? No eihän siinä välttämättä olekaan. Istun lukiossa, tapaan kavereita viikottain, joskus käyn kiertelemässä kauppoja tai leffassa, käyn kolme kertaa viikossa heittelemässä koripalloa joukkueen kanssa ja kerran hakemassa liikelaajutta nykytanssitunnilla, toivon näkeväni tietyn ihmisen päivittäin ( oh you know what i mean !!!!! ), puhun tärkeille ihmisille ja nauran joka päivä. Eli mikä tässä nyt sitten mättää? Suomi. Suomi se tässä mättää.

Mä olen aina tykännyt ulkomaista, sinne matkustamisesta ja ulkomaalaisista ihmisistä. Tykkään kävellä uudessa kaupungissa ilman karttaa ja vailla suuntaa, ottaa kuvia jostain helvetin lyhtypylväistä vain koska ne on kivan näköisiä ja puhua jotain muuta kuin suomea kaupan kassalle. Mulla on elämäni parhaita muistoja viime vuodelta saksasta ja ruotsista, kreikasta ja ranskasta. Se tunne kun karattiin kaverin kanssa hotellihuoneesta illalla ja lähdettiin kävelemään öisiä dusseldorfin katuja. Se tunne kun joka maassa on ollut ihmisiä joita ei oikeasti saata unohtaa melkeinpä ikinä. Mä olen oikeasti aika spontaani uusille kokemuksille, ja nyt suomen alkaessa pänniä niin helvetisti viime aikoina, oon vain tyytynyt lukemaan erilaisia blogeja ulkomailta, katsomaan jotain ohjelmia tms. Mä olen vielä liian nuori lähtemään minnekkään yksin tai kaksin ystävien kesken ja voitte vain arvata kuinka paljon se saa lämpötilan nousemaan että oon syntynyt seitsemän päivää ennen vuoden loppua. Vielä kaksi vuotta ja oon vapaa lähtemään jonnekkin. Ja se on ihan liian pitkään..
Nyt me ollaan kahden kaverin kanssa puhuttu interrailille lähtemisestä, joka olisi mun omasta mielestäni enemmän kuin parasta. Elää ihan vaan repun ja parin kaverin kanssa tollasta taivaanrannan maalaus- elämää, matkustaa junilla ilman hyvää suunnitelmaa, nukkua juna-asemilla ja syödä pussiruokaa. Mä toivon että päästään toteuttaaan toi vielä joskus. Yhden toisen ystävän kanssa ollaan ajateltu lähtöä Tomorrowlandiin muutaman vuoden kuluttua. Se olis kanssa kokemus jonka haluisin elää ennen kuin olen liian kotiäitiytynyt ja vanha mottoon " living young wild and free ".
joku ajattelee että voi vitun loner, eikö sulla ole elämää ku vaan valitat ja haluut tehä jotain ja et toteuta sitä. No niinhän mä yritänkin kokoajan venailla, että milloin pääsisin näkemään maailmaa ja toteuttamaan näitä suunnitelmia. Nyt vain ahdistaa näköjään liikaa.

rasti kohtaan avautuminen ja ylipitkä vuodatus, mutta huh, tää ainakin helpotti nyt hetkeks mun mielialaa ja first world probleemaa, kiitos !

they don't know about the " I love you's"

terveisiä nuhan ja flunssan paratiisista ! mä oon tän viikonlopun aikana käyny visiitillä ikeassa, josta ostettiin jättikehykset noita valokuvia varten, ja tosi kiva tosta tulikin ! :--) nyt ollaan isänpäivää vietelty, syötiin aamulla brunssi ja mä oon yrittänyt opiskella ahkerasti kemiaa, koska koeviikko on tuloillaan taas ja en ole koko kurssin aikana suoraan sanottuna paskan vertaa kuunnellut.... hmmm saattaa tulla mielenkiintonen koetilanne ! nyt mä polttelen noita ikealaatuisia kynttilöitä ja arvon söiskö sitä seuraavaksi suklaata vai mokkapaloja....

the hipster's been mugging on me all night long

en tajua miten mun silmistä tulee joissain kuvissa noin siniset ! oon toki periny koko pään alueen detailit iskältä, vaaleita hiuksia ja otsaryppyjä myöten.. hampaat on tosin tullu äidiltä ! ja koska tiedän että teitä kaikkia kiinnosti tietää tämä, niin siksipä sen myös tähän kirjoitin !
ja miksi laitoin jokaisen lauseen perään huutomerkin, mene ja tiedä, koska minä en tiedä.
Mulla on sisältynyt tähän viikonloppuun koripallopeli, amerikkalaista mustikkapiirakkaa ja good charlottea, olin jo unohtanu koko bändin mutta koska spotify on oikeestaan ihan hyvä juttu, löysin sieltä tämän ihanan uudelleen :--) spotifystä mä olen löytänyt viime aikoina kans never shout neverin, the kooksin, the crashin, Gavin Degrawin, Ben Harperin, Two Door Cinema Clubin, John Mayerin.... nimiä on jo nyt liikaa ja uusia varmasti löytyy vielä ja kaikki tekee ihan hurjan hyvääää musiikkia ! :---) suosittelen kaikkia ihan tasapuolisesti
ja yksi paras asia on perjantaisin päästä aiemmin koulusta, jäädä odottelemaan kavereita ja tehdä siinä ajalla kaikki maanantain läksyt !

There is no combination of words I could put on the back of a postcard

ton viimeisen kuvan tunnetila voi ihan hyvinki olla että mitänythelvettiä, eli ei sen puoleen sen enempää.

me käytiin niinan luona tekemässä yhdessä läksyjä, ite oikeastaan makoilin vain lattialla ja annoin noiden kahden kyhätä niiden kemian projektia. Niina oli kehittäny pari sataa valokuvaa eirikuvalta ja lätkiny niitä ympäri huonettaan, sain kauhean inspiksen ja nyt valikoin ittelleni kuvia kehitettäväksi.... baittauksen makua ilmassa, mutta why not people, why not.
musta tuntuu että kaikki vaan menee multa nykyään liian nopeasti ohi, aika vaa kuluu ja kuluu... kohta on jo syyslukukausi ohitse ja joululoma alkaa ! en tiiä ollakko iloinen vai surullinen vai hämmentynyt vai mitä vai kaikkia kolmea yhtä aikaa. No, nautitaan nyt vaa tästä lukioajasta kun sitä vielä on jäljellä ettei mee tääki liian nopeesti ohi ;---)
ja ainiin, toivottavasti en oo ainoa joka on erityisen huolissaan hifkoon menestyksestä sm liigassa.... voi pojat pojat, laittakaa se sormunen vaihtoon ja nopeeta !

i like to keep my issues strong

eka postaus kuukauteen, oikeestaan melkeen kahteen. huoh. Surkein bloggaaja koko maailman kaikkeudessa esittäytyy :----D mutta nyt kun vihdoinki sain itteni copypastemaan kuvalinkkejä flickristä ja ylipäätään käynnistämään photoscapea koneella niin aattelinki kertoa mitä mulle ees ylipäätänsä tätä nykyä kuuluu.
mä oon nyt lukiossa, ykkösvuotta suoritan ja tähän mennessä suhteellisen hyvällä menestyksellä, lukuunottamatta matikkaa mutta sehän on ihan hyväksyttävää, eikö? Koulussa on ollut tosi mukavaa, vapaa-ajalla samoin. Tytöt on käyneet yökylässä, ja toisinpäin. Iskä on hankkinut meille elisaviihdepaketin ja tänään testattiin sen leffavuokraamoa. Ollaan pidetty sunnuntaiaamusin matikanläksyjentekokerhoa isoroban mäkkärissä. Oon myös käynyt tallinnassa katsomassa balettia sekä savonlinnassa moikkaamassa parasta ystävää.
oon myös näköjään unohtanut miten suomen kieltä kirjotetaan ei herranjestas en tiiä miten monta kirjotusvirhettä tostaki tekstistä voi löytää. Saa laskea jos haluaa.
mainitsin tossa että koulussa on ollut tosi mukavaa. No, vastapainona on se että harrastuksessa ei oo ollu viime aikoina enää yhtään mukavaa. Valmentajan vaihdos on vetäny mun treeni-innon ihan nollaan, eikä koripallon heittely enää kuuden vuoden jälkeen enää paljoa innosta. Ja se on aika hälyttävää, koska tää on ensimmäinen kerta kuuteen vuoteen ku alan oikeesti vierastamaan koko lajia, jota mä olen viimeiset kuusi vuotta ylistäny parhaimmaksi ikinä mun pelaamaksi lajiksi. No, minkäs sille mahtaa. Yritetää vaa parhaamme, mutta kun sekää ei enää tunnu treeneissä valmentajalle riittävän, niin voitte varmaan arvata että ei paljoa enää huvita.
nyt me jatketaan marikan kanssa suklaakakulla ja mtv:n ohjelmien parissa, mä voisin oikeesti kunnostautua tässä blogin pitämisen kanssa !

you could never be a vegetable, because artichokes have hearts.

tänään mun olis pitänyt olla noin noin neljänkymmenenviiden minuutin päästä lenkkarit jalassa tuomiokirkon edessä senaatintorilla ja lähössä juoksemaan kymmentä kilsaa helsingin yöhön, harmin paikka että mulle iski aivan järkyttävä syysflunssa ja nyt sitäpaitsi sataa kaatamalla... mua säälittää ne jotka oikeasti tänään menee juoksemaan, voiku tää ees vähän selkenisi :--( kohta koko kaupunki on täynnä flunssasia ihmisiä.
mä vietin päivän marikan kanssa kaupungilla, söin maailman parhaimman kanacaesarbagelin ja ostin uuden body sprayn. Lompakosta löyty yks stockan käyttämätön lahjakortti, isä toi työmatkalta giveaway- lahjana muistitikun ja äiti lainasi mulle sen paidan. Voiko päivä enää paremmaksi muuttua?
noniin, ehkä tän nenäliinojen kanssa säätämisen vois jättää pois.
paranemisia kaikille joihin on syyslenssu iskenyt :--) !

welcome to a new kind of tension, all across the alien nation

serkkupoika pääsi ripille, espoossa pelattiin lukioikäisten koripalloa, nilkka taittui, matikan läksyt jäi viime tippaan ja kahlasin sata sivua Kosmonauttia.
mitäköhän muuta mun viikonloppuun mahtui? green dayn musiikkia, kaikkea ihmegwenstefanimusiikkia, taskumustikkapiirakan leipomista, äidin kanssa tanssimista ruuan teon lomassa. Yritin olla ahkera opiskelija ja  aloittaa englannin läksyjä ennen varsinaista tekopäivää mutta no, tossa ne kirjat edelleen on samalla paikallaan. Kolmen vuoden kaksikielisien opintojen jälkeen englanti on mun mielestä jotenkin puuduttuva aine, mutta flegaattiisuus alkaa puskemaan läpi vähän liikaakin....
huomenna yritän olla myöhästymättä koulusta, niin kuin viime viikon maanantaina tapahtui !
:-----)